Äärimmäisen uhanalaiset Ahma on raadonsyöjä, mutta voi myös saalistaa poroja ja pieneläimiä. Ahmanaaras tarvitsee keväällä pysyviä luminietoksia luodakseen itselleen pesän, jossa se synnyttää 2–3 poikasta. Lumipeitteisen ajan lyheneminen keväällä heikentää ahman lisääntymisedellytyksiä, koska sopivia pesäkinoksia on yhä harvemmassa. Ahma on jo äärimmäisen uhanalainen ja saattaa tulevaisuudessa kuolla sukupuuttoon.
Metsien leviäminen tuntureille uhkaa mm. naalia ja tunturipöllöä, jotka saalistavat pääasiassa avoimilla tunturiylängöillä eläviä jyrsijöitä, kuten sopuleita.
Silmälläpidettävät Metsäjänis on napaseuduilla elävä jänislaji, joka kilpailee rusakon kanssa samoista elinympäristöistä. Jäniksen turkki muuttuu ruskeasta valkoiseksi syyspäivien lyhetessä. Lämpötilojen noustessa lumi sulaa keväällä nykyistä aikaisemmin, mutta jänisten turkki on yhä valkoinen. Niistä saattaa siten tulla helpompia saaliita petoeläimille.
Silmälläpidettävät Riekko on metsäkanoihin kuuluva lintulaji. Sen väri vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Talvella sen höyhenpeite on valkoinen. Keväällä siitä saattaa tulla helpompi saalis, jollei se vaihda talvipukuaan ennen kuin lumi sulaa maasta.
äärimmäisen uhanalaiset Napakettu eli naali elää arktisella tundralla. Sen turkin väri vaihtuu vuodenaikojen myötä ja on kesällä ruskea ja talvella valkoinen. Se on riippuvainen saaliseläintensä eli sopulien ja myyrien runsaudesta. Ilmaston muuttuessa on odotettavissa, että punakettu levittäytyy pohjoisemmaksi kilpailemaan pesäpaikoista ja samoista saaliista naalin kanssa.
Klikkaa kuvaa saadaksesi lisätietoja